Tekijä: Mika Halttu

Haastattelin Messukeskuksen Vene 2026 -messuilla useampia sähköisiä moottoreita kauppaavia ja esitteleviä messuosastojen ihmisiä. Yrittäjiä ja maahantuojien edustajia. Suurin osa perämoottoreita edustavia, mutta esillä oli myös sisämoottoreita ja erilaisia pod-asennusratkaisuja. Tehoalueet olivat vajaasta kilowatista jopa 50 kilowattiin, eli noin 70 hevosvoimaan.
Keskustelumme aiheena olivat soutuvenekokoluokkaa isomman sarjan koneet, eli alkaen 6-7 kW, joilla normaalisti pienemmät huviveneet saa jo ihan mukavasti liukumaankin. Ja kun sähkömoottoreita on kehuttu kilowattejaan tehokkaammiksi, odotukset näille olivat korkealla. Ulkoisesti kaikki vaikuttaakin hyvältä, koneiden muotoilu on kehittynyt, työn jälki on hyvin viimeisteltyä ja isot potkurit viestivät melkoisesta tehosta.
Yllätys olikin melkoinen, kun kasvavista teholuvuista huolimatta esittelijät itse olivat hyvin varovaisia koneiden soveltuvuudesta liukuviin veneisiin. Aluksi luulin että kyseessä on yhden maahantuojan havainto omista koneistaan, mutta kolmannen samaa viestiä koskevan eri moottorin kohdalla oli jo uskottava. Näissä keskustelussa siis käsittelyssä oli 11-50 kw tehoiset koneet. Yleinen näkemys oli, että lisäteholla saa kyllä huimasti lisää työntöä, mutta siitä on hyötyä erityisesti aiempaa raskaampien veneiden liikuttelussa. Veneet saa kyllä liukumaan, mutta sähkön kulutusprofiili suhteessa nopeuteen lienee se suurin syy, että erityisen nopeisiin veneisiin ei sähkökonetta suositella. Tässä varmaan on syytä mainita, että jokainen näistä esittelijöistä toi maahan tai kauppasi myös polttomoottoreita, joten heillä ei ollut syytä korostaa pelkästään sähkömoottorin hyötyjä.

Mikä sitten olisi se paras sähköistettävä vaihtoehto?
Muutama käyty keskustelu ei kovin laajaa tutkimuspohjaa anna, mutta hämmästyttävän suuri yksimielisyys tuntui olevan siitä, että työveneissä sähkömoottori puoltaa paikkansa, kun painot kasvavat mutta vauhti ei. Esimerkiksi isommat sähkömoottoriratkaisut voisivat puoltaa paikkansa puoliliukuvissa runkomalleissa, joissa siis ei tyypillisesti ylitetä ainakaan 20 solmun vauhtia.
Juuri liukukynnys vaikuttaa olevan se kipukohta. 8-13 solmun marssivauhti vaikuttaa vielä järkevältä, kunhan ei tarvitse kyntää, kuten raskailla uppoumarunkoisilla tai syvien V-pohjien liukuvilla tehokkailla veneillä. Jäljelle jää siis erilaisia puoliliukuvia erityisesti nykyisin kalastusveneiden suositussa 6-8 m kokoluokassa, tai pidemmissä voisi kyseeseen tulla erilaiset kaksirunkoiset eli katamaraaniratkaisut, varsinkin kahdella koneella varustettuna.
Kalastusveneissä tyypillisiä erittäin leveitä runkoja hyvin loivalla V-pohjalla kukaan ei osannut arvioida. Runkomuoto ei todellakaan ole nykyisin huvivenemarkkinoilla tuttu. Se kertoo osaltaan myös siitä, kuinka vaikeaa mielekästä ammattikalastusvenettä on löytää markkinoilta.

Virossa sähkövenehanke vireillä

Sellainen juoru tarttui messuilla korviin, että Etelä-Virossa olisi käynnistymässä sähkövenehanke, jossa sähköistettävänä olisi Riianlahden silakan rysäkalastuksessa käytettävä alus. Tarina ei kerro onko kyseessä vaihtokone vai kokonaan uusi alus, mutta koitan etsiä lisätietoja.
Pärnun edustalla rysäkalastus on pyydyksiltään jokseenkin verrattavissa Taivassalon edustan laajaan rysäkalastukseen, joten yhtymäkohtia kotimaiseen toimintatapaan voisi löytää. Tuosta kalastuksesta löytää vallan hyvän kuvauksen verkosta.

Kalastuksen päästöjen puhdistamisessa helposti oikaistaan väittelemään sähkömoottoreista ja niiden mahdollisuuksista. Valinnan varaa on myös perinteisemmissä ratkaisuissa. Suomen yli 4000 kalastusveneestä valtaosa käyttää perämoottoria, ja polttomoottoreihin myydään jo bensaa puhtaampia vaihtoehtoja.
E85-bensiiniä, eli tuttavallisemmin viinabensaa, myydään monilla tankkausasemilla sinisestä pistoolista. Sen mittarihinta on huomattavasti bensiiniä halvempaa, ja autoja on muutettu tälle bioetanolille jo vuosia. Myös monet autonvalmistajat tuovat markkinoille flexfuel-autoja, jotka voivat käyttää polttoaineenaan tavallista bensiiniä tai halvempaa etanolibensaa tai niiden sekoitusta.

Perämoottori pirtulle

Markkinoilla on ollut hetken aikaa myös perämoottoreille tarkoitettuja bioetanolin muunnossarjoja. Muunnossarjoja ei saa aivan kaikkiin moottorimalleihin, mutta olennaista lienee se, onko muutoksessa mitään järkeä. Uudessa moottorissa muutos vaikuttaa väistämättä moottorin takuuseen, sikäli kun takuu ammattikäytössä muutenkaan on kovin kummoinen. Kovin vanhaa, valmiiksi kulunutta vaihtokuntoista konetta taas ei kannattane muuttaa, sillä muutoskin maksaa.
Kippari-lehti toteutti kesällä 2022 isohkon Hondan perämoottorin muutoksen omana pienenä projektinaan. Muutos näytti toimivan testeissä hyvin.
Etanoli polttoaineena ei ole yhtä energiatiivistä kuin bensiini. Luonnollisesti etanolia siis kuluu enemmän. Autoissa puhutaan 20-28% kulutuksen lisäyksestä, joten on selvää että hintaero polttoaineissa pitää olla iso, jotta säästöjä syntyy.
Kipparin testissä veneen käytössä havaittiin lopulta 29% lisäys polttoaineen kulutuksessa. Toisaalta, tuo testi tehtiin huviveneessä ja melko isoissa nopeuksissa. Kalastusveneessä on hyvin tyypillistä, että moottori käy tyhjäkäynnillä 50-70% käyntiajasta. Tuo kulutuksen muutos saattaa siis olla jotain aivan muuta.

Moottorinohjaus ja pari pikkuosaa

Valmiissa muutossarjoissa tyypillisesti lisätään moottorinohjauskeen joku ylimääräinen osa tai ohjelmisto, jolla koneen ominaisuuksia muutetaan etanolille sopivaksi. Välttämättömimmät osat ovat polttoaineen annostelun roima lisääminen ja sytytyksen ajoituksen säätäminen. Jo näillä moottori saadaan käyväksi.
Kipparin testissä vaihdettiin koko moottorin ohjausjärjestelmä ihan kilpa-autotyyliin, samoin polttoainesuuttimet vaihdettiin isommalle polttoainemäärälle toimivaksi. Samoin moottorin sytytystulpat vaihdettiin paremmin toimiviksi.
Tuossa sarjassa myös polttoainelinjaan asennettiin analysaattori, sillä Suomessa myytävä E85 on laadultaan melko vaihtelevaa, bensiinin osuus on minimissään 15% mutta saattaa ylittää 20%. Analysaattori mahdollistaa erilaiset polttoaineseokset ja mahdollistaa jopa omat seokset.
Halvimmat valmiit muutossarjat maksavat reilusta 500 eurosta ylöspäin, Kippari pisti omaan testikoneeseensa uusia osia noin 7000 eurolla.

Kannattaako vihreys?

Erityisesti päätoimisen ammattikalastajan kannattavuuslaskenta vaatii vähän enemmän exceliä kuin autoilijan laskelma. Pelkän kulutuslukeman ja pumppuhinnan lisäksi on huomioitava polttoaineiden valmisteverot ja arvonlisäverot, vieläpä oikeassa järjestyksessä, sillä arvonlisävero lisätään vielä valmisteverojen päälle.
E85-polttoaine on melkoinen seos, jossa jokaisella komponentilla on vähintään yksi mahdollinen verotuskaava. Moottoribensiini, 3 erilaista määritettyä bioetanolimahdollisuutta ja muutama bensiinin lisäaine, joita käytetään säilöntä- ja moottorinsuoja-aineineina. Kaikilla niillä on oma energiasisältövero, hiilidioksidivero ja huoltovarmuusmaksu. Nämä ovat niitä, jotka kalastusaluksen polttoaineesta palautetaan kalastajalle.
Erään kalastajan polttoaineen kulutukseksi laskimme palautushakemuksen yhteydessä noin 2000 litraa. Jos etanolimuunnettuna kulutus olisi 30% suurempi, eri verojen palautusten jälkeen halvemmaksi osoittautui kuitenkin perinteinen bensiini. Eroa oli huikeat 11,54 €! Kuluttajahinnassa etanolin käyttäjä olisi voittanut noin 120 euroa.
Polttoainekulut ovat siis suurin piirtein samat, mutta huoltokuluja ja koneen kestoikää emme osaa arvioida. Samoin tuolla erolla muutoskustannuksia ei voi säästää.
On selvää, että pienentyneen hiilijalanjäljen kulut pitäisi saada siirrettyä kalan hintaan. Yhtä lailla on selvää, että tämä ei tule onnistumaan nykyisillä markkinoilla.

Todellinen vaikutus epäselvää

Perämoottorin etanolimuunnoksia on todella vähän käytössä. Erityisesti kalastuskäytössä tuskin ainoatakaan. Tämän testaaminen olisi silti järkevää. Etanoli on moottorille hyvin ystävällinen polttoaine. Se palaa puhtaasti ja karstaamatta, matalammalla lämpötilalla. On mahdollista että se jopa parantaisi moottoria. Tai sitten arvio on täysin pielessä.
Hankemuotoisesti moottoreita kannattaisi muutama muuttaa, jo kokemusten kartuttamiseksi. Uutta moottoria ei voi aktiiviseen kalastusveneeseen tukea kovin helposti, mutta muunnoksia olisi järkevää kokeilla.