Kalastuksen tiedonkeruu on nopeasti muuttumassa koko toimialaa koskevaksi kohtalonkysymykseksi. YKP-vaatimukset kiristyvä samaan aikaan kun sekä kalastajat että hallinto kamppailevat resurssipaineiden kanssa. Kentällä turhautuminen kohdistuu usein aikatauluihin ja keskeneräisiin järjestelmiin, mutta todellinen haaste ei ole yksittäisissä lomakkeissa tai sovelluksissa. Kyse on paljon syvemmästä rakenteellisesta muutoksesta, joka koskee koko tiedonkulkua.

Modernia kalastuksen tietojärjestelmää voi hahmottaa kolmen toisiinsa kytkeytyvän kerroksen kautta. Lähimpänä kalastajaa on tiedonkeruu, joka voi tulevaisuudessa tarkoittaa kaikkea yksinkertaisista mobiilisovelluksista automaattisesti tietoa tuottaviin laitteisiin. Tämän kerroksen kehittäminen ei ole suurin ongelma, sillä teknologia on jo olemassa ja kehittyy nopeasti. Toisessa päässä on viranomaisten valvontajärjestelmä, johon kootaan laajasti kalastukseen liittyvää tietoa saaliista rekistereihin ja kauppavirtoihin. Se on välttämätön, mutta samalla luonteeltaan jäykkä tiedon terminaali: sitä ei ole rakennettu palvelemaan muuta kuin valvontaa, raportointia ja tutkimusta.

Näiden väliin jää ratkaiseva, mutta toistaiseksi huonosti määritelty ja vähän keskusteltu kerros – tietoavaruus. Se ei ole pelkkä tekninen alusta, vaan koko järjestelmän toimivuuden edellytys. Tietoavaruuden tehtävänä on mahdollistaa tiedon liikkuminen eri toimijoiden välillä siten, että oikea tieto päätyy oikeaan paikkaan, eikä kaikkea tarvitse jakaa kaikille. Samalla sen on palveltava yhä laajempaa käyttötarkoitusten joukkoa: viranomaisvalvonnan lisäksi kaupankäyntiä, logistiikkaa ja kasvavassa määrin myös vastuullisuus- ja kestävyysvaatimuksia joita voi tulla erilaisista auditointitarpeista tai vesien omistajien puolelta.

Tämä tekee määrittelystä poikkeuksellisen vaikeaa. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös vallasta ja luottamuksesta. Kuka omistaa tiedon, kuka sitä saa käyttää ja millä ehdoilla? Esimerkiksi EU rahoitettu Fish-X-hanke osoittaa, että tällaisia ratkaisuja ei rakenneta nopeasti (3 vuotta) eikä halvalla (6 miljoonaa euroa), mutta samalla se osoittaa suunnan: data kytkeytyy yhä tiiviimmin markkinoihin ja luvanvaraisuuteen. Tiedon tuottaminen ei ole enää pelkkä velvoite, vaan edellytys toiminnalle.

Tässä kohtaa hallinnon ja toimialan yhteinen haaste konkretisoituu. Tietoavaruus tarvitsee ylläpitäjän ja kehittäjän, joka on riittävän luotettava, osaava ja kustannustehokas. On kuitenkin epäselvää, voiko tai haluaako viranomainen ottaa tämän roolin. Toisaalta myöskään edunvalvontajärjestöjen, kuten Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL, rooli ei ole itsestään selvä näin laajassa ja monialaisessa kokonaisuudessa, jossa mukana ovat myös kalankasvatus ja kauppa.

Samaan aikaan maatalouden puolella pohditaan pitkälti samoja kysymyksiä. Ruokavirasto ja Maa- ja metsätalousministeriö ovat jo vuosia pohtineet ratkaisuja, jotka mittakaavaltaan ja monimutkaisuudeltaan ovat jopa laajempia kuin kalatalouden tarpeet. Tästä huolimatta kalatalous näyttää etenevän erillistä polkuaan, vaikka kyse on lopulta samankaltaisesta alkutuotannon tiedonhallinnasta. Kun myös EU-tasolla rahoitusta ollaan yhdistämässä, herää väistämättä kysymys, pitäisikö myös kansallisesti tarkastella kokonaisuutta yhtenä eikä kahtena erillisenä sektorina.

Ehkä keskeisin kysymys ei siis ole, pystytäänkö tietoavaruus rakentamaan, vaan kenen varaan sen rakentaminen uskalletaan jättää. Jos yhteistä ratkaisua todella haetaan, katse kääntyy väistämättä toimijaan, jolla on jo valmiiksi jalansija koko alkutuotannon kentässä. Tässä valossa ei ole kovin kaukaa haettua pohtia, voisiko esimerkiksi MTK toimia tällaisena yhdistävänä tekijänä – tai ainakin alustana, jolle tätä kokonaisuutta ryhdytään rakentamaan.

Ammattikalastusmessujen perjantai ei pääty messualueelle. Ilta jatkuu rennossa hengessä hyvän ruoan ja juoman parissa Lahden keskustassa.

Yhteinen illallinen keskustassa

Ravintola Coppa tarjoaa puitteet messuväen yhteiselle ruokailulle perjantaina klo 19. Kyseessä on moderni, rento ravintola aivan Lahden keskustassa, jossa yhdistyvät laadukkaat raaka-aineet ja mutkaton tunnelma.

Ruokailuun on tarjolla kolme vaihtoehtoa:

• kanavaihtoehto
• lihavaihtoehto
• burgerivaihtoehto (saatavilla myös kasvisversiona)

Tarkemmat annokset ja lopullinen hinta vahvistuvat myöhemmin, mutta hintataso on noin 25 €. Ilmoittautuminen ruokailuun viimeistään 29.5. mennessä (pöytävarausten vuoksi).
Ilmoita:

• osallistujien nimet
• valittu ruokavaihtoehto
• mahdolliset ruokarajoitteet

Ilmoittautumiset:
janne.niemimaki@paijanne-leader.fi / 044 744 0396

Messuolut ja ilta panimolla

Illan aikana päästään tutustumaan myös messujen omaan erikoisuuteen: kalaolueen.

Olut valmistetaan yhteistyössä paikallisen Ant Brew-panimon kanssa, ja siinä hyödynnetään Vesijärven hoitokalastuksessa saatujen särkien uimarakkoja oluen kirkastamisessa (isinglass). Kyseessä on perinteinen menetelmä, mutta raaka-aine tulee nyt suoraan paikallisesta vesistöstä.

Samaa ideaa on kokeiltu aiemmin hankkeessa toteutetussa “Find the Fish” -oluessa, ja nyt tätä kehitetään messuversioksi.

Ilta jatkuu panimolla klo 21 alkaen rennossa tunnelmassa. Tarjolla on hyvää seuraa, messuolutta sekä musiikkia, kun DJ Kalevi Ensio soittaa illan aikana messuviikonlopun teemaan sopivia levyjä.

Perjantai-illasta on tulossa luonteva jatke messupäivälle: mahdollisuus tavata kollegoita, vaihtaa ajatuksia ja nauttia hyvästä ruoasta sekä kalaoluesta.

Tervetuloa mukaan!

Kaupallinen kalastus on monella tavalla vaativaa työtä. Työ tapahtuu usein sääolosuhteiden armoilla ja edellyttää hyvää fyysistä kuntoa, tasapainoa, kestävyyttä sekä teknistä osaamista. Turvallinen liikkuminen vesillä ja raskaiden työvaiheiden hallinta ovat osa kalastajan arkea.

Siksi yksi ammattikalastajan tärkeimmistä työvälineistä on oma työkyky. Työkyky tarkoittaa käytännössä sitä, miten ihmisen omat voimavarat – fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset – kohtaavat työn vaatimusten kanssa. Kun nämä ovat tasapainossa, työ sujuu. Jos tasapaino horjuu, arki voi muuttua nopeasti kuormittavaksi.

Juuri tämän vuoksi Mela tarjoaa kalastajille varhaisen tuen palveluja, joiden tavoitteena on tukea työkykyä, ehkäistä työkyvyttömyyttä ja pidentää työuria. Lisätietoa palveluista: https://www.mela.fi/kalastajat/varhaisen-tuen-palvelut-valita-kalastajasta/

Apua haastaviin tilanteisiin

Kalastajille on tarjolla työkykyneuvojien palvelut. Työkykyneuvojan kanssa voi käydä läpi omaa tilannetta kokonaisuutena – olipa kyse työkykyyn liittyvistä huolista, elämäntilanteen muutoksista, ihmissuhteista, voimavaroista tai taloudellisista huolista.

Työkykyneuvoja auttaa kartoittamaan tilanteen, etsimään ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa ja ohjaa tarvittaessa sopivien palvelujen pariin. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään eri alojen ammattilaisten kanssa, jotta kalastaja saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman sujuvasti.

Mela voi myöntää kalastajille harkinnanvaraisen ostopalvelusitoumuksen mielenterveyden asiantuntijapalveluihin, kuten psykologi- tai psykoterapiapalveluihin. Palvelusitoumuksen arvo on enintään 500 euroa ja se tulee käyttää vuoden kuluessa myöntämisestä.

Lisäksi Mela tarjoaa työkykyyn liittyvää koulutusta, viestintää ja digitaalisia palveluja sekä ylläpitää varhaisen tuen verkostoa kalastajien tukena.

Mela-turva kalastajalle

Kalastajan eläke- ja sosiaaliturvan perustana toimii MYEL-vakuutus, joka kartuttaa työeläkettä ja toimii monien etuuksien pohjana. Työtulon perusteella määräytyvät esimerkiksi tapaturma- ja sairauspäivärahat sekä ansionmenetyskorvaukset.

MYEL-vakuutuksen lisäksi Mela tarjoaa turvaa myös tapaturmien varalle sekä muita etuuksia, jotka yhdessä muodostavat niin sanotun Mela-turvan kalastajille ja heidän perheilleen. Lisätietoa kalastajien Mela-turvasta: https://www.mela.fi/kalastajat/

Kalastajien työkykyneuvojat

Kalastajille on nimetty omat työkykyneuvojat eri puolille Suomea. Heihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Marko Kiiveri – Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomi
puh. 050 329 3976

Lauri Poso – Länsi-Suomi
puh. 050 479 3265

Outi Ruottinen – Itä-Suomi
puh. 046 923 3480

Susann Rabb – Österbotten, Åboland, Nyland och Åland
puh. 050 331 9056

Melan asiakasvastaavien yhteystiedot löytyvät myös täältä: https://www.mela.fi/tietoa-melasta/yhteystiedot/melan-asiakasvastaavien-yhteystietojen-haku/

Tule juttelemaan messuille

Mela on mukana Ammattikalastusmessuilla, messuilla voi tulla keskustelemaan tarkemmin kalastajille suunnatuista palveluista, työkyvyn tukemisesta sekä Mela-turvasta ja saat lisätietoa Melan palveluista. Nähdään messuilla!

Haastattelin Messukeskuksen Vene 2026 -messuilla useampia sähköisiä moottoreita kauppaavia ja esitteleviä messuosastojen ihmisiä. Yrittäjiä ja maahantuojien edustajia. Suurin osa perämoottoreita edustavia, mutta esillä oli myös sisämoottoreita ja erilaisia pod-asennusratkaisuja. Tehoalueet olivat vajaasta kilowatista jopa 50 kilowattiin, eli noin 70 hevosvoimaan.
Keskustelumme aiheena olivat soutuvenekokoluokkaa isomman sarjan koneet, eli alkaen 6-7 kW, joilla normaalisti pienemmät huviveneet saa jo ihan mukavasti liukumaankin. Ja kun sähkömoottoreita on kehuttu kilowattejaan tehokkaammiksi, odotukset näille olivat korkealla. Ulkoisesti kaikki vaikuttaakin hyvältä, koneiden muotoilu on kehittynyt, työn jälki on hyvin viimeisteltyä ja isot potkurit viestivät melkoisesta tehosta.
Yllätys olikin melkoinen, kun kasvavista teholuvuista huolimatta esittelijät itse olivat hyvin varovaisia koneiden soveltuvuudesta liukuviin veneisiin. Aluksi luulin että kyseessä on yhden maahantuojan havainto omista koneistaan, mutta kolmannen samaa viestiä koskevan eri moottorin kohdalla oli jo uskottava. Näissä keskustelussa siis käsittelyssä oli 11-50 kw tehoiset koneet. Yleinen näkemys oli, että lisäteholla saa kyllä huimasti lisää työntöä, mutta siitä on hyötyä erityisesti aiempaa raskaampien veneiden liikuttelussa. Veneet saa kyllä liukumaan, mutta sähkön kulutusprofiili suhteessa nopeuteen lienee se suurin syy, että erityisen nopeisiin veneisiin ei sähkökonetta suositella. Tässä varmaan on syytä mainita, että jokainen näistä esittelijöistä toi maahan tai kauppasi myös polttomoottoreita, joten heillä ei ollut syytä korostaa pelkästään sähkömoottorin hyötyjä.

Mikä sitten olisi se paras sähköistettävä vaihtoehto?
Muutama käyty keskustelu ei kovin laajaa tutkimuspohjaa anna, mutta hämmästyttävän suuri yksimielisyys tuntui olevan siitä, että työveneissä sähkömoottori puoltaa paikkansa, kun painot kasvavat mutta vauhti ei. Esimerkiksi isommat sähkömoottoriratkaisut voisivat puoltaa paikkansa puoliliukuvissa runkomalleissa, joissa siis ei tyypillisesti ylitetä ainakaan 20 solmun vauhtia.
Juuri liukukynnys vaikuttaa olevan se kipukohta. 8-13 solmun marssivauhti vaikuttaa vielä järkevältä, kunhan ei tarvitse kyntää, kuten raskailla uppoumarunkoisilla tai syvien V-pohjien liukuvilla tehokkailla veneillä. Jäljelle jää siis erilaisia puoliliukuvia erityisesti nykyisin kalastusveneiden suositussa 6-8 m kokoluokassa, tai pidemmissä voisi kyseeseen tulla erilaiset kaksirunkoiset eli katamaraaniratkaisut, varsinkin kahdella koneella varustettuna.
Kalastusveneissä tyypillisiä erittäin leveitä runkoja hyvin loivalla V-pohjalla kukaan ei osannut arvioida. Runkomuoto ei todellakaan ole nykyisin huvivenemarkkinoilla tuttu. Se kertoo osaltaan myös siitä, kuinka vaikeaa mielekästä ammattikalastusvenettä on löytää markkinoilta.

Virossa sähkövenehanke vireillä

Sellainen juoru tarttui messuilla korviin, että Etelä-Virossa olisi käynnistymässä sähkövenehanke, jossa sähköistettävänä olisi Riianlahden silakan rysäkalastuksessa käytettävä alus. Tarina ei kerro onko kyseessä vaihtokone vai kokonaan uusi alus, mutta koitan etsiä lisätietoja.
Pärnun edustalla rysäkalastus on pyydyksiltään jokseenkin verrattavissa Taivassalon edustan laajaan rysäkalastukseen, joten yhtymäkohtia kotimaiseen toimintatapaan voisi löytää. Tuosta kalastuksesta löytää vallan hyvän kuvauksen verkosta.

Kalastuksen päästöjen puhdistamisessa helposti oikaistaan väittelemään sähkömoottoreista ja niiden mahdollisuuksista. Valinnan varaa on myös perinteisemmissä ratkaisuissa. Suomen yli 4000 kalastusveneestä valtaosa käyttää perämoottoria, ja polttomoottoreihin myydään jo bensaa puhtaampia vaihtoehtoja.
E85-bensiiniä, eli tuttavallisemmin viinabensaa, myydään monilla tankkausasemilla sinisestä pistoolista. Sen mittarihinta on huomattavasti bensiiniä halvempaa, ja autoja on muutettu tälle bioetanolille jo vuosia. Myös monet autonvalmistajat tuovat markkinoille flexfuel-autoja, jotka voivat käyttää polttoaineenaan tavallista bensiiniä tai halvempaa etanolibensaa tai niiden sekoitusta.

Perämoottori pirtulle

Markkinoilla on ollut hetken aikaa myös perämoottoreille tarkoitettuja bioetanolin muunnossarjoja. Muunnossarjoja ei saa aivan kaikkiin moottorimalleihin, mutta olennaista lienee se, onko muutoksessa mitään järkeä. Uudessa moottorissa muutos vaikuttaa väistämättä moottorin takuuseen, sikäli kun takuu ammattikäytössä muutenkaan on kovin kummoinen. Kovin vanhaa, valmiiksi kulunutta vaihtokuntoista konetta taas ei kannattane muuttaa, sillä muutoskin maksaa.
Kippari-lehti toteutti kesällä 2022 isohkon Hondan perämoottorin muutoksen omana pienenä projektinaan. Muutos näytti toimivan testeissä hyvin.
Etanoli polttoaineena ei ole yhtä energiatiivistä kuin bensiini. Luonnollisesti etanolia siis kuluu enemmän. Autoissa puhutaan 20-28% kulutuksen lisäyksestä, joten on selvää että hintaero polttoaineissa pitää olla iso, jotta säästöjä syntyy.
Kipparin testissä veneen käytössä havaittiin lopulta 29% lisäys polttoaineen kulutuksessa. Toisaalta, tuo testi tehtiin huviveneessä ja melko isoissa nopeuksissa. Kalastusveneessä on hyvin tyypillistä, että moottori käy tyhjäkäynnillä 50-70% käyntiajasta. Tuo kulutuksen muutos saattaa siis olla jotain aivan muuta.

Moottorinohjaus ja pari pikkuosaa

Valmiissa muutossarjoissa tyypillisesti lisätään moottorinohjauskeen joku ylimääräinen osa tai ohjelmisto, jolla koneen ominaisuuksia muutetaan etanolille sopivaksi. Välttämättömimmät osat ovat polttoaineen annostelun roima lisääminen ja sytytyksen ajoituksen säätäminen. Jo näillä moottori saadaan käyväksi.
Kipparin testissä vaihdettiin koko moottorin ohjausjärjestelmä ihan kilpa-autotyyliin, samoin polttoainesuuttimet vaihdettiin isommalle polttoainemäärälle toimivaksi. Samoin moottorin sytytystulpat vaihdettiin paremmin toimiviksi.
Tuossa sarjassa myös polttoainelinjaan asennettiin analysaattori, sillä Suomessa myytävä E85 on laadultaan melko vaihtelevaa, bensiinin osuus on minimissään 15% mutta saattaa ylittää 20%. Analysaattori mahdollistaa erilaiset polttoaineseokset ja mahdollistaa jopa omat seokset.
Halvimmat valmiit muutossarjat maksavat reilusta 500 eurosta ylöspäin, Kippari pisti omaan testikoneeseensa uusia osia noin 7000 eurolla.

Kannattaako vihreys?

Erityisesti päätoimisen ammattikalastajan kannattavuuslaskenta vaatii vähän enemmän exceliä kuin autoilijan laskelma. Pelkän kulutuslukeman ja pumppuhinnan lisäksi on huomioitava polttoaineiden valmisteverot ja arvonlisäverot, vieläpä oikeassa järjestyksessä, sillä arvonlisävero lisätään vielä valmisteverojen päälle.
E85-polttoaine on melkoinen seos, jossa jokaisella komponentilla on vähintään yksi mahdollinen verotuskaava. Moottoribensiini, 3 erilaista määritettyä bioetanolimahdollisuutta ja muutama bensiinin lisäaine, joita käytetään säilöntä- ja moottorinsuoja-aineineina. Kaikilla niillä on oma energiasisältövero, hiilidioksidivero ja huoltovarmuusmaksu. Nämä ovat niitä, jotka kalastusaluksen polttoaineesta palautetaan kalastajalle.
Erään kalastajan polttoaineen kulutukseksi laskimme palautushakemuksen yhteydessä noin 2000 litraa. Jos etanolimuunnettuna kulutus olisi 30% suurempi, eri verojen palautusten jälkeen halvemmaksi osoittautui kuitenkin perinteinen bensiini. Eroa oli huikeat 11,54 €! Kuluttajahinnassa etanolin käyttäjä olisi voittanut noin 120 euroa.
Polttoainekulut ovat siis suurin piirtein samat, mutta huoltokuluja ja koneen kestoikää emme osaa arvioida. Samoin tuolla erolla muutoskustannuksia ei voi säästää.
On selvää, että pienentyneen hiilijalanjäljen kulut pitäisi saada siirrettyä kalan hintaan. Yhtä lailla on selvää, että tämä ei tule onnistumaan nykyisillä markkinoilla.

Todellinen vaikutus epäselvää

Perämoottorin etanolimuunnoksia on todella vähän käytössä. Erityisesti kalastuskäytössä tuskin ainoatakaan. Tämän testaaminen olisi silti järkevää. Etanoli on moottorille hyvin ystävällinen polttoaine. Se palaa puhtaasti ja karstaamatta, matalammalla lämpötilalla. On mahdollista että se jopa parantaisi moottoria. Tai sitten arvio on täysin pielessä.
Hankemuotoisesti moottoreita kannattaisi muutama muuttaa, jo kokemusten kartuttamiseksi. Uutta moottoria ei voi aktiiviseen kalastusveneeseen tukea kovin helposti, mutta muunnoksia olisi järkevää kokeilla.

Ammattikalastusmessut järjestetään jälleen kesällä 2026 – tällä kertaa Lahdessa, Niemen satamassa 26.–27.6.2026. Messut ovat suoraa jatkumoa hyvin onnistuneille Reposaaren ammattikalastusmessuille vuonna 2024. Nyt tavoitteemme ovat entistä kunnianhimoisemmat sekä kävijöiden että näytteilleasettajien osalta.

Messujen järjestäjänä toimii tuttuun tapaan Lännen Kalaleader, ja tapahtuma on suunnattu ennen kaikkea ammattikalastajille – mutta avoin myös kaikille kalataloudesta ja alan kehityksestä kiinnostuneille.

Samalla on avattu myös messujen viralliset verkkosivut: www.ammattikalastusmessut.fi