Puhdas siirtymä ja digitalous esitetään usein erillisinä ilmiöinä. Kalastuksessa ne ovat kuitenkin saman muutoksen kaksi puolta. Kun vene sähköistyy, samalla moottori, energiankäyttö, navigointi ja automaatio muuttuvat digitaalisiksi. Tämän seurauksena syntyy myös tietoa, jota voidaan hyödyntää aivan uusilla tavoilla.
Ammattikalastusmessujen perjantain seminaarissa tarkastellaan tätä muutosta käytännön näkökulmasta. Keskustelu ei enää koske sitä, tuleeko sähköllä olemaan roolia kalastuksessa, vaan sitä, millaisilla ratkaisuilla sähköisestä käyttövoimasta saadaan toimiva ja taloudellisesti järkevä vaihtoehto kalastuksen erilaisiin tarpeisiin.
Sähköistyminen muuttaa koko veneen
Sähköistyksen suurin tekninen haaste on edelleen akkukapasiteetin paino suhteessa sillä saavutettavaan toimintamatkaan. Siksi sähköinen kalastusvene ei ole vain dieselvene, josta vaihdetaan moottori. Käyttövoiman lisäksi huomio kohdistuu rungon muotoon, painoon, potkuriratkaisuihin ja automaatioon.
Samat kysymykset ovat esillä niin rannikkokalastuksessa kuin kansainvälisessä laivateollisuudessakin. Miten aluksen energiankulutusta voidaan pienentää ilman että käyttökelpoisuus kärsii? Onko nykyinen kehityssuunta ainoa mahdollinen, vai voisiko myös veneen rungon optimointia lähestyä uudella tavalla?
Vaihtoehtoisia ratkaisuja on jo käytännössä kokeiltavana. Virossa Riianlahdella on parhaillaan rakenteilla sähköinen rysävene, jonka toimintamatkaa ei ole ratkaistu kasvattamalla akkukapasiteettia mahdollisimman suureksi. Sen sijaan kokonaisuus perustuu maltilliseen nopeuteen, perinteiseeen hitaaseen runkoon ja kalastuksen todellisiin käyttövaatimuksiin. Esimerkki osoittaa, että sähköistyminen ei ole pelkästään akkutekniikkaa, vaan koko veneen optimointia.
Sähköistyminen tuottaa lisää dataa
Sähköisissä käyttöjärjestelmissä on toinenkin kiinnostava puoli. Ne ovat lähtökohtaisesti digitaalisia.
Jo nykyisin pienemmät sähkömoottorit kykenevät seuraamaan ennalta ohjelmoituja reittejä GPS-paikannuksen avulla. Kun järjestelmät kasvavat suuremmiksi ja monipuolisemmiksi, lisääntyy myös automaatio. Samalla syntyy tietoa sijainnista, energiankulutuksesta, reiteistä ja työskentelystä.
Sähköistyminen synnyttää samalla digitaalisen kalastusveneen. Kun moottori, energiankäyttö, navigointi ja automaatio muuttuvat digitaalisiksi, syntyy samalla dataa, jota voidaan hyödyntää liiketoiminnassa, markkinoinnissa, raportoinnissa ja kalastuksen kehittämisessä.
Tämä on myös silta seminaarin toiseen teemaan, datatalouteen.
Datasta syntyy uutta liiketoimintaa
Kalastuksesta kerättävän tiedon määrä kasvaa jo pelkästään jäljitettävyysvaatimusten vuoksi. Siksi on perusteltua kysyä, voidaanko samaa tietoa hyödyntää myös muuten kuin viranomaisraportointiin.
Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen toiminnan kehittämiseen, saaliin markkinointiin, digitaalisiin markkinapaikkoihin sekä kuluttajapalveluihin. Alkuperästä, vastuullisuudesta ja pyyntitavasta kiinnostuneet asiakkaat odottavat entistä enemmän tietoa tuotteista, joita ostavat.
Moni suhtautuu uuteen tiedonkeruuseen epäilevästi, eikä syyttä. Lisätyö vie aikaa varsinaiselta kalastukselta. Teknologian kehitys voi kuitenkin muuttaa asetelman. Samoin kuin nykyaikaiset maatalous- ja metsäkoneet keräävät tietoa osana normaalia työskentelyä, myös sähköiset ja digitaalisesti hallittavat venejärjestelmät voivat tuottaa tarkkaa tietoa lähes automaattisesti.
Datatalouden avautuminen ei välttämättä tarkoita kalastajalle loputonta kirjaamista, vaan yhä enemmän automaation ja tekoälyn tukemia prosesseja. Samalla on kuitenkin muistettava, että kalastajan tuottama tieto on arvokas resurssi. Sen käyttö perustuu lainsäädäntöön ja sopimuksiin, eikä tietoa voida kerätä tai hyödyntää ilman perusteltua käyttötarkoitusta.
Perjantain seminaaripuheenvuoroissa kuullaan konkreettisia esimerkkejä sähköistyvästä kalastuksesta, uusista venekonsepteista sekä datan ympärille rakentuvista palveluista. Tervetuloa mukaan keskustelemaan siitä, miltä tulevaisuuden kalastus näyttää käytännössä.
